IF Gnistanin naisten kolmosjoukkue pelaa kolmatta kauttaan. Ensimmäiset kaksi kautta joukkue pelasi nelosdivisioonassa, josta nousu kolmosdivisioonaan saavutettiin viime kaudella.
Joukkue perustettiin Gnistanin naisten kakkosjoukkueen rinnalle suuren pelaajamäärän mahdollistamana. Liikkumavaraa joukkueiden välillä löytyy, sillä pelaajat voivat siirtyä kakkosjoukkueen vahvuuteen, ja myös kakkosjoukkueesta on mahdollisuus päästä pelaamaan kolmosjoukkueeseen. Joukkueenjohtajan mukaan yhteistyö joukkueiden välillä toimii tällä hetkellä paremmin kuin koskaan aiemmin.
IF Gnistanin naisten kolmosjoukkueen joukkueenjohtaja Essi Ketven oli odottavainen harjoitusottelun alla:
– Oli mahtavaa, kun tuli tiedustelua ja meitä kysyttiin otteluun. Puhuttiin valmennuksen kanssa, ja oli heti selvää, että lähdetään mukaan. On hienoa päästä tällaiseen mukaan, ja se on meille iso kunnia.
Maajoukkuekonkari sekä kolmatta kertaa viime vuonna valittu vuoden Suomen CP-jalkapalloilija Mikael Jukarainen kommentoi joukkueen tunnelmia Gnistania vastaan pelattavan harjoitusottelun sekä maaotteluiden alla:
– Meillä on aina positiivinen tunnelma joukkueen sisällä. Nähdään maajoukkueessa toisiamme sen verran harvoin, niin se luo jo positiivisen pohjan tekemiselle. Lähdemme maaotteluista Tanskaa vastaan hakemaan voittoa oman pelin ja tekemisen kautta. Odotan, että mahdollisimman moni olisi kondiksessa ja saisimme pelattua hyvät ottelut ja toteutettaisiin omaa pelisysteemiä.
Suomen CP-maajoukkueen joukkueenjohtaja Ville Sallinen kertoi, että erilaisilla harjoitusvastustajilla haetaan mahdollisimman hyvää valmistautumista maaotteluihin:
– Usein hyvä yhdistelmä on yhdessä harjoittelevan naisten joukkueen runko vahvistettuna muutamilla miespelaajilla. Gnistanin kanssa pelistä tuli tiukka ja erittäin hyvä kenraaliharjoitus kesäkuun maaotteluihin.
Suomen miesten ja naisten CP-maajoukkueet kohtaavat seuraavaksi Tanskan Porissa 5.–7. kesäkuuta. Tulevaisuudessa tavoitteena on tuoda kansainvälisiä otteluita eri puolille Suomea sekä järjestää yhteistyössä Suomen Palloliitto kanssa myös lajin arvokisoja Suomessa.
Pitkän aikavälin tavoitteena siintävät myös vuoden 2032 Brisbanen paralympialaiset 2032.
– Toivomme, että CP-jalkapallo saa paikan paralympialaisiin. Sinne pääsy olisi meille äärimmäisen iso tavoite.
CP-jalkapallo on sovellettu jalkapallomuoto pelaajille, joilla on liikkumiseen vaikuttava neurologinen vamma, kuten CP-vamma, aivoverenkiertohäiriö tai aivovamma. Lajia pelataan seitsemän vastaan seitsemän pienemmällä kentällä ilman paitsiota. Sivurajan saa vierittää myös maata pitkin, mutta muuten säännöt ovat pitkälti tuttuja tavallisesta jalkapallosta.
